An XML format for benchmarks in High School Timetabling

The High School Timetabling Problem is amongst the most widely used timetabling problems. This problem has varying structures in different high schools even within the same country or educational system. Due to lack of standard benchmarks and data formats this problem has been studied less than other timetabling problems in the literature. In this paper we describe the High School Timetabling Problem in several countries in order to find a common set of constraints and objectives. Our main goal is to provide exchangeable benchmarks for this problem. To achieve this we propose a standard data format suitable for different countries and educational systems, defined by an XML schema. The schema and datasets are available online

Ammattikorkeakoulun rooli alueellisessa digitaalisen liiketoiminnan innovaatioekosysteemissä

Tämä tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta More startups and Growth through Digitalisation and Artificial Intelligence. Hankkeessa on mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen keskiössä on digitaalinen liiketoiminta. Hankkeen yksi toimintakokonaisuus liittyy vertailevaan tutkimukseen alueiden (Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien) innovaatioekosysteemeistä. Tämä julkaisu on tähän toimintakokonaisuuteen liittyvän tutkimuksen raportointi. Tutkimuksen tavoitteet jakautuvat neljään osaan: 1) alueellisen innovaatioekosysteemin ideaalimallin rakentaminen aikaisemman tutkimuksen ja teorioiden avulla, 2) alueellisten innovaatioekosysteemien nykytilan kuvaaminen, 3) toimenpide-ehdotusten suunnittelu ideaalimallin ja nykytilakuvausten perusteella alueellisen innovaatioekosysteemin nykytilan ja ideaalimallin välisten eroavaisuuksien vähentämiseksi, ja 4) kehittämisehdotusten tuottaminen ammattikorkeakouluille oman roolinsa ja asemansa vahvistamiseksi digitaalisen liiketoiminnan alueellisen innovaatioekosysteemin toiminnan kehittämisessä. Alueellista digitaalisen liiketoiminnan innovaatioekosysteemiä kuvataan ideaalimallilla, joka on teorialähtöisesti rakentuva ja Triple Helix -malliin perustuva. Tässä tutkimuksessa alueellisen digitaalisen liiketoiminnan innovaatioekosysteemin ideaalimallissa kuvataan ekosysteemin elementit: toimijat, rakenteet, tilat, uudet organisaatiot, osaamisen ja teknologian siirto ja kehittäminen sekä politiikat. Lisäksi innovaatioekosysteemi liitettiin osaksi alueellista ekosysteemien järjestelmää, jonka avulla saadaan laajempi ymmärrys innovaatioekosysteemin kehittymisen edellytyksistä. Innovaatioekosysteemiä ja sen toimivuutta tutkittiin haastattelemalla alueiden yrityksiä ja julkisia toimijoita. Lisäksi hyödynnettiin kummankin ammattikorkeakoulun (SeAMK ja SAMK) omaa materiaalia tehdyistä toimenpiteistä innovaatioekosysteemin kehittämiseksi. Näiden perusteella laadittiin nykytila-analyysi. Tehdyn tutkimuksen mukaan kummallakin alueella on omanlaisensa digitaalisen liiketoiminnan ekosysteeminsä, mutta molemmissa elementit ovat hyvin samansuuntaisia, samoin kuin tehdyt toimenpiteet ekosysteemin kehittämiseksi. Painotus alueiden välillä on kuitenkin sekä alueen elinkeinoelämän tarpeista että historiasta johtuvaa. Ammattikorkeakoulun roolin voidaan todeta olevan merkittävä alueellisessa digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun rooliin liittyvät sellaiset elementit kuin yhdistäminen, osaaminen, oppiminen, ennakointi ja tulevaisuuden sukupolvet. Yhdistämiseen liittyvä ammattikorkeakoulun roolin vahvistaminen liittyy ns. silloittamiseen eli yhteyksien tukemiseen eri ekosysteemin toimijoiden välillä. Silloittaminen liittyy osaamiseen, teknologioihin, yhteistyöhön sekä osaamisen vaihtoon ja kehittämiseen, jotka liittyvät uusien toimialojen rakentumiseen ja uusiin yrittäjyyden muotoihin. Osaamisen levittäminen on ammattikorkeakoulun perustehtävä, jota tuetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä opetuksen kehittämisellä. Digitaalisuuden nostaminen läpileikkaavaksi teemaksi opetuksessa tukisi digitaalisen innovaatioekosysteemin kehittymistä. Oppimisympäristöjen kehittäminen siten, että niillä kyetään joustavasti vastaamaan kehittyvän teknologian vaatimuksiin, on osa ekosysteemin kehittymisen tukemista. Lisäksi ammattikorkeakoulun tulee toimia aktiivisesti ennakoinnin kärjessä ja luoda joustava opetussuunnitelma, joka mahdollistaa nousevien teemojen haltuun oton. Tässä voitaisiin sitouttaa myös alueen edelläkävijäyrityksiä opetukseen. Lisäksi on tuettava opiskelijoiden valmistautumista tulevaisuuden joustaviksi ongelmanratkaisijoiksi